SPAT-luokituksen käyttötarkoitus on avohoidon erilaisten toimintojen tilastointi. SPAT-koodeilla pidettävillä tilastoilla seurataan terveydenhuoltolakia täydentävien asetusten toimeenpanoa. Luokitusta voidaan käyttää myös paikallisessa tilastoinnissa. SPAT-luokitusta ylläpitää Perusterveydenhuollon avohoidon luokitusten asiantuntijaryhmä.
Katso myös: THL - Avohilmo
Tutkimuksella tarkoitetaan esim. vuosittain tapahtuvaa, tavanomaista vastaanottokäyntiä perusteellisempaa sydän- tai keuhkosairauspotilaan tai verenpainepotilaan tutkimusta tai akuuttitilanteessa tehtyä sydämen ja keuhkojen tilan arviota, jossa otetaan kantaa tarvittaviin laboratoriokokeisiin ja radiologisiin tutkimuksiin.
Sellaisten haavojen hoito, joihin liittyy vaikeita tai työläitä, aikaa vieviä revisioita tai sulku useammassa kerroksessa. Sisältää myös ihosuikaleiden tai -kielekkeiden käytön
Potilaalle tai omaiselle annettava nesteytykseen ja nestetasapainoon liittyvä ohjaus, esimerkiksi dehydraation tai nesteen kertymisen ennaltaehkäisemiseksi
Vastaanotolla tehty ultraäänitutkimus, joka sisältää sekä intravaginaalisen että vatsanpeitteiden läpi tehdyn kohdun ja sen sivuelinten sekä alavatsan tutkimukset
Hormonikorvaushoidon aloittaminen joko naiselle tai miehelle, sisältää kliinisen tutkimuksen, mahdollisen hoidon etujen ja haittojen selittämisen sekä hoidon toteutuksen ja jatkoseurannan suunnittelun
Sisältää neuvolassa tehtävät raskauden seurantakäyntiin liittyvät tutkimukset, myös tähän liittyvän ohjauksen. Sisältää myös synnytyksen jälkitarkastuksen
Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus. Tähän terveystarkastukseen kuuluu äidin ja sikiön terveydentilan tutkiminen sekä koko perheen hyvinvoinnin selvitys haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Ks. asetus 338/2011.
Lääkkeen tai diagnostisen aineen ruiskuttaminen nivelen nivelkapselin sisään. Mikäli toimenpide tehdään useampiin niveliin samalla vastanotolla, toimenpide merkitään vain kerran.
Esim. kuntoutustoimenpiteiden suunnitelma, joka ei täytä asetuksessa (1015/1991) annettuja kuntoutussuunnitelman laatimisen määrittelyä. Sisältää myös mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen tarpeen arvioinnit
Toimintakyvyn arviointi yhdellä tai useammalla standardoidulla mittarilla (esim. Rava, Rai, Fim, ADL.), voi sisältää myös sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin
Asetus 1015/1991: Kuntoutussuunnitelmassa määritellään yhdessä kuntoutujan kanssa tarpeelliset kuntoutustoimenpiteet ottaen huomioon sosiaalihuollon, työvoima- ja opetusviranomaisten sekä Kansaneläkelaitoksen ja muiden kuntoutusta järjestävien tahojen palvelut ja yhteensovitetaan terveydenhuollon lääkinnälliset kuntoutuspalvelut näiden tahojen järjestämän kuntoutuksen kanssa. Sisältää moniammatillisen, sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen kuntoutustarpeen arvioinnin
Vajaakykyisen henkilön itsenäistä selviämistä edistävä neuvonta tai ohjaus. Sisältää mm. mielenterveyspotilaille tai vanhuksille annettavaa päivittäistoiminnan ohjausta
Apuvälinesovitus, -lainaus ja käytön seuranta, ml huolto, korjaus ja palautus, kun tapahtumaan liittyy asiakkaan/potilaan ohjausta tai neuvontaa ja tekijänä on terveydenhuollon ammattihenkilö
Muuttuneen elämäntilanteen kohtaaminen asiakkaan kanssa, esim. parantumattomasta tai vaikeasta pitkäaikaissairaudesta kertominen, läheisen kuolemasta tai katastrofista kertominen
Tavanomaista laajempi keskustelu potilaan tai hänen läheistensä psykososiaalisista, mielenterveys- tai päihdeongelmista tai muutoin potilaan psyykeä tukeva tavoitteellinen vuorovaikutus (voi tapahtua myös ryhmässä)
Potilaan kertaluontoinen psykologinen tai psykiatrinen tutkimus tiettyä tarkoitusta varten esim. pyydettyä arviota, hoidon suunnittelua tai konsultointia varten
Sisältää kaiken mielenterveyspotilaiden, vanhusten, lasten, kehitysvammaisten ja neurologisten potilaiden toiminnallisen terapiakontaktin, esim. musiikki- ja taideterapiat tai ryhmässä tapahtuva aktivointi
Suunnitelmallisesti tapahtuva avokatkaisuhoidon toistuva kontakti päihderiippuvuuden katkaisemiseksi tai hallitsemiseksi. Voi sisältää useita erilaisia toimintoja (mm. neuvontaa, valvontaa, lääkkeiden antoa, näytteiden ottoa, ajokyvyn seuranta)
Laboratoriotulosten tai omahoito-ohjeiden käsittelyä asiakkaan kanssa puhelimitse tai sähköisesti niin että se korvaa vastaanottokäynnin. Ei merkitä, mikäli potilas tulee välittömästi yhteydenoton jälkeen vastaanotolle. Merkitään myös mikäli ohjeet annetaan toisen henkilön( esim. omaisen tai tulkin) välityksellä.
Kroonisen sairauden suunnitelmallinen seurantakäynti kuten diabeetikon ohjelmoitu määräaikaiskontrolli. Sisältää useita toimintoja kuten sairauden tilan seurantaa, kotihoito-ohjausta, lääkityksen arviointia, elämäntapaohjeistusta
Sisältää lääkemääraysten tarkastamisen, lääkehoidon ohjauksen, lääkkeiden annostelun (esim. dosettiin) ja lääkehoidon järjestelyn (esim. reseptin hakeminen lääkäriltä)
Lääkärin palkkiollisuuden edellytyksenä: Toimenpide tulee kyseeseen tehtäessä arviota ja kirjoitettaessa lausuntoa kokonaan tai osittain korvattavien lääkkeiden osalta.
Tarttuvien maksatautien ja HIV-infektion testaus, maksuton A- ja B-hepatiittirokotus, kondomien ilmaisjakelu sekä puhtaiden neulojen ja ruiskujen vaihtaminen käytettyjen tilalle (Tartuntatautiasetus 1383/2003)
Keskustelu potilaan ja/tai hänen läheistensä kanssa hoidon toteuttamisesta. Sisältää myös hoitotahdon ilmaukset, hoidon rajaukset sekä esim. elintestamentin
Lääkärin palkkiollisuuden edellytys: Toimenpiteellä tarkoitetaan vaikeasti sairaan terminaalivaiheen hoitoon liittyvää lääkärin kotikäyntiä. Tämän toimenpiteen lisäksi ei makseta liitteessä 1 määrättyjä käyntipalkkioita.
Toimet, jotka tehdään potilaan siirtyessä välittömästi joko terveyskeskussairaalaan, vanhainkotiin tai muuhun sairaalaan potilastietojen kirjaamisineen
Lääkärin tai hoitajan antama todistus sairauden vuoksi (A- tai SE-todistus), esim. matkakorvauksen hankkimiseksi tai ruokavaliota koskien, sekä työmäärältään suppea B-, C- tai muu todistus
Laaja lääkärinlausunto mm. työkyvyn arvioimiseksi, hoito- tai vammaistuen hakemiseksi. Perustuu potilaan ja hänen asiakirjojensa perusteelliseen tarkasteluun, joka työmäärältään vastaa normaalia ajanvarauskäyntiä. B-, C- ja E-todistus sekä vapaamuotoiset todistukset
Elävän henkilön kliininen tutkimus viranomaisen pyynnöstä tai määräyksestä (esim. pahoinpitelyn tai raiskauksen uhrin tutkiminen tai isyyden selvittäminen)
Määräaikainen terveystarkastus ja tarvittaessa siitä laadittu suppea todistus neuvolassa, koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa tai ehkäisevässä suun terveydenhuollossa, pl. laaja terveystarkastus ja asevelvollisen terveystarkastus
Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Pl. lastensuojelulain mukainen lapsen terveydentilan tutkiminen SPAT1320
Lääkärin palkkiollisuuden edellytys Tarkastus tehdään koulun loppuvaiheessa ja sen yhteydessä voidaan tehdä perusteltuja kannanottoja tai lausuntoja oppilaan soveltuvuudesta suunnittelemiinsa ammatteihin tai tehdään ns. nuorison terveystodistus.
Lääkärin tutkimus, jossa lapsen tämänhetkinen psykofyysinen vointi sekä kasvu- ja kehityshistoria tarkastetaan, ja lapsi ohjataan tarpeenmukaisiin jatkotukimuksiin, hoitoihin ja kuntoutukseen sekä pitkäaikaisseurantaan
Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa
Korvan perustutkimus, joka on vaativuudeltaan tai kestoltaan tavanomaista laajempi. Sisältää mm. tutkimusta haittaavan korvavahan poistamisen. Perustelu laajasta tutkimuksesta tulee kirjata potilaskertomukseen.
Ensimmäisenä opiskeluvuonna tehty terveystarkastus erityisopetuksessa olevalle tai opiskelijalle, jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi asetuksen (338/2011) 9§ 5 kohdan mukaisessa oppilaitoksessa opiskelevalle
Terveystarkastus, joka on tehty terveyskyselyn perusteella yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai muussa asetuksen (338/2011) 9§ 6) kohdan mukaisessa oppilaitoksessa opiskelevalle
Terveystarkastus, joka on tehty yksilöllisen tarpeen vuoksi lukion, ammatillisen oppilaitoksen ym. asetuksen (338/2011) 9§ 5 kohdan mukaiselle opiskelijalle.
Terveystarkastus, jossa selvitetään, arvioidaan ja seurataan työperäisiä terveyshaittoja, työntekijän terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä. Sisältää myös työhöntulotarkastuksen
Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaavan monialaisen oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toiminta, joka vastaa yhteisöllisen opiskeluhuollon toteutumisesta. Ks. oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013, 14).
kromosomipoikkeavuuksien selvittäminen ensisijaisesti varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan avulla (seerumiseulonta raskausviikolla 9–—11+6 ja niskaturvotuksen mittaus yleisen ultraäänitutkimuksen yhteydessä raskausviikolla 11–—13+6) (VNA 339/2011)
Raskauden aikaiset terveystarkastukset tarkastusohjelman mukaisesti sekä toimenpiteet, tutkimukset ja ohjaus äitiysneuvolakäynnin ja seurantakäynnin aikana. Ks. terveydenhuoltolaki 1326/2010 15 §, VNA 338/2011, 9 §.
Neljän kuukauden ikäisen lapsen laaja terveystarkastus lastenneuvolassa. Tähän terveystarkastukseen kuuluu myös lapsen vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on tarpeellista lapsen terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Ks. asetus 338/2011.
Kahdeksantoista kuukauden ikäisen lapsen laaja terveystarkastus lastenneuvolassa. Tähän terveystarkastukseen kuuluu myös lapsen vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on tarpeellista lapsen terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä näiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Ks. asetus 338/2011.
Neljän vuoden ikäisen lapsen laaja terveystarkastus lastenneuvolassa. Tähän terveystarkastukseen kuuluu myös lapsen vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on tarpeellista lapsen terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Ks. asetus 338/2011.
Ensimmäisen luokan oppilaan laaja terveystarkastus kouluterveydenhuollossa. Terveystarkastukseen kuuluu myös lapsen vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on tarpeellista lapsen terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä näiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Ks. asetus 338/2011.
Viidennen luokan oppilaan laaja terveystarkastus kouluterveydenhuollossa. Terveystarkastukseen kuuluu myös lapsen vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on tarpeellista lapsen terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä näiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Ks. asetus 338/2011.
Kahdeksannen luokan oppilaan laaja terveystarkastus kouluterveydenhuollossa. Terveystarkastukseen kuuluu myös lapsen vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on tarpeellista lapsen terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä näiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi sekä arvio oppilaan erityisistä tarpeista ammattivalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunnitelma tarvittavista tukitoimista. Ks. asetus 338/2011.
Ensimmäisenä opiskeluvuonna ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa tai vastaavaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevalle opiskelijalle tehtävä terveys- ja hyvinvointitilanteen arviointi terveyskyselyn perusteella ilman vastaanottoa. Ks. asetus 338/2011.
Lapsen tai oppilaan laaja terveystarkastus, joka järjestetään yksilöllisen tarpeen perusteella määräaikaisten laajojen terveystarkastusten lisäksi. Terveystarkastukseen kuuluu myös lapsen tai oppilaan vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on tarpeellista lapsen tai oppilaan terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä näiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Ks. asetus 338/2011.
Erityisen tuen tarpeen selvittämiseksi tai tuen järjestämiseksi tehdyt toimenpiteet lisäkäynnin aikana. Esimerkiksi tuen tarpeen selvittäminen tai tuen järjestäminen pitkäaikaisen sairauden tai toimintakyvyn aleneman vuoksi, voinnin selvittely ja tukeminen mielialaan, psykosomaattiseen oireiluun, perhe-, koulu- tai kaveritilanteeseen liittyvissä tilanteissa. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos alle kouluikäisessä lapsessa, oppilaassa, opiskelijassa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, joka voivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä. Ks. asetus 338/2011, 13 §.
Toimenpiteet opiskeluun soveltumattomuuden arvioimiseksi (ns. sora-lainsäädännön (opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja) toimenpiteet terveydenhuollossa. SORA-säännökset ovat lainsäädäntökokonaisuus, johon kuuluvat seuraavat lait (HE 164/2010 vp): laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja yliopistolaki (558/2009)).
Perheen ajankohtaiseen tilanteeseen liittyvä neuvonta ja ohjaus. Ajankohtainen tilanne voi liittyä esim. perheenjäsenen sairastumiseen tai kuolemaan, perherakenteen muutokseen tai muuhun perheeseen liittyvään tilanteeseen tai kriisiin. Ks. terveydenhuoltolaki 1326/2010 ja asetus 338/2011.
Parisuhteeseen liittyvä neuvonta ja ohjaus, joka voi liittyä esim. erimielisyyksien ratkaisuun, rooleihin ja parisuhteen hoitamiseen. Ks. terveydenhuoltolaki 1326/2010 ja asetus 338/2011.
Vanhemmuuteen tai vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen (esim. kasvatuskäytäntöihin) liittyvä neuvonta ja ohjaus. Ks. terveydenhuoltolaki 1326/2010 ja asetus 338/2011.
Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille sekä ikäihmisille tehtävä terveystarkastus. Ks. terveydenhuoltolaki 1326/2010, 13 §.
Opiskelijan tuen tarpeen selvittäminen ja tarvittavien opiskeluhuoltopalvelujen järjestäminen tapauskohtaisesti kootussa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Ks. terveydenhuoltolaki 1326/2010 ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013.